Tälle matkalle on oma taustansa: Joskus kesällä sain Kurjenpolven Virpiltä postia, jossa hän kysyi, olisinko halukas maalaamaan (siis alunperin oli kysymys maalaamisesta) Vaili-neidille kengät. Muutaman yön yli nukuttuani otin haasteen vastaan, vaikka minua kyllä hirvitti silloin aika tavalla. Sähköpostit risteilivät Tornion ja Turun välillä. Vastalahjaksi Virpi tarjoutui virkkaamaan ruokasaliin ihan oikeat pitsiverhot, viisi kappaletta. Sain ihan hirveän hepulin täällä kotona moisesta vastalahjasta; tuli aivan mielettömät paineet. Mitä nyt on maalata yhdet kengät tuollaiseen isotöiseen pitsiverhovirkkauksen verrattuna. Kerroin näistä tuntemuksistani Virpillekin, ja hän vain sieltä kaukaa rauhoitteli valoisaan tapaansa, ettei ole kuulemma syytä huoleen... :) Hmmm...
No, joka tapauksessa, kun availin pakettia, sieltä ilmestyivät mitä ihanimmat, uselmanohuet, Virpin itsensä virkkaamat valkoiset pitsiverhot. Lisäksi paketista löytyi pieni, valkea, pyöreä pitsiliina (malli on osa isommasta liinasta nimeltään "Kuningatar Annan tähti"), ja kaiken kukkuraksi Rauhaniemen pikkutytöt saivat tuliaisiksi uskomattoman upeat nuket, joilla on pitsimekot päällä, ja vöissä oikeat pienet soljet. Kaikki nämä ovat siis Virpin itsensä tekemiä!!!! Kuinka hän raskiikaan luopua näin hienoista töistään???
Virpin taidot ovat kyllä minulle tuttu asia jo entuudestaan - olimmehan viime vuonna joulukalenteriswappipari.
Kiitos sinulle näistä kaikista upeista lahjoistasi, joiden eteen olet niin valtavasti panostanut ja uhrannut aikaasi!!
Tässä tilanteessa nyt siis ollaan, ja katsotaan, mitä saan syntymään. Onneksi Virpi antoi kenkien suhteen vapaat kädet ja korosti heti alun alkujaan, että Vaili voi sitten viipyä Rauhaniemessä niin kauan, kuin on tarpeen. Kiirettä ei ole. Niinhän sitä ennen vanhaankin vierailtiin sukulaisissa ja tuttavissa kuukausikaupalla.
***
Nyt välillä asiaa mineilijän kannalta tärkeästä työkalusta, kamerasta.Mokoma taitaa vetää viimeisiään. Kuvanäytöllä vilisee poikkiraitoja ylös, alas, pinta väreilee ja välkkyy. Välillä kaikki näyttää normaalilta, mutta tämä normaalitila ei kestä kauan.
Sain nämä kuvat otettua onneksi, mutta verhot, pitsiliina ja nuket ovat vielä kuvaamatta.
Pyydän anteeksi törkeän huonoa kuvalaatua. Tuossa alhaalla näkyykin noita raitoja.
Vaili Kurjenpolvesta ja Rauhaniemen vanha ruustinna syventyneenä keskusteluun.
Katsokaa Vailin ilmettä! Mikä hymy! Entä tuo kaunis hartiahuivi!
Hämyinen nurkkaus. Nämä vanhat ladyt ystävystyivät välittömästi, ja tässä ihastellaan Vailin tuomaa pitsiliinaa.
Kommentit