Kun Kurjenpolven Vaili taannoin vieraili Rauhaniemessä, vanha ruustinna, Rosa, ihasteli ikihyviksi vieraansa kaunista hartiahuivia. Kurjenpolveen kantautui jossakin vaiheessa tieto, että huivin mallia oli täällä kovasti yritetty jäljentää, mutta huonoin tuloksin. Toivo oli sen suhteen heitetty. Yllätys olikin sitten mitä melkoinen, kun posti toi kesällä Rauhaniemeen pienen paketin, jossa oli aivan ihastuttava, luonnonvalkoinen shaali, pehmoinen kuin pumpuli. Voitte uskoa, että ruustinna otti lahjan onnellisena vastaan. Tämä pieni, ihanainen hartiahuivi todistaa jälleen kerran Kurjenpolven Virpin taitavista virkkaus- ja kutomistaidoista. Lähetin Virpille kesällä heti kiitos-viestin, mutta vielä tässä - nyt, kun sain tämän tänne blogiini esille - haluan itseni ja koko Tigerin perheen puolesta kiitää sinua, Virpi, iki-ihanasta yllätyksestä!

Lahja Vaililta tässä. Kovin on ruustinna viluisen oloinen. Onneksi villashaali lämmittää. Helmoissa näyttää pyörivän samanlainen skotlanninterrieri, kuin meillä itsellämmekin on tällä hetkellä.

Pälvikaljuisuuteenkin on saatu apua. Vielä pitää kampausta vähän parannella. Sivusta näyttäisi linja olevan hyvä, mutta edestä katsottuna en ole täysin tyytyväinen.