Nyt on oma bannerikuva paikoillaan! Ja ihan itse laitoin! Jossakin vaiheessa voisi vielä taustaa vähän muokkailla...

Kuulumisista sen verran, että apteekkarin puku on takkia vaille valmis, joka sekin on jo loppusuoralla. Laitan kuvia, kunhan koko amperaati on valmis.

Jotta ei ihan tulisi tylsää teksiä, laitan tähän silmienne iloksi netistä löytämäni ihanaisen kuvan.

Etsiskelen parhaillaan uutta, sopivaa blogipohjaa, jota saisi itse vähän muokkailla omiin tarpeisiin sopivaksi. Paljon on kyllä tarjolla, mutta usein bannerikuvan koko on minusta turhan pieni, tai palstamäärä ei ole mieleinen. No, tässä on nyt aluksi ihan söötti pohja, mutta valitettavasti tätä ei saa muokata. Saattaapa olla, että tyttönen vaihtuukin hevosiin (sitä pohjaa kun on lupa muutella) siksi, kunnes saan vaihdettua hepat itse ottamaani kuvaan. Ehkä taustaväriäkin voisi muuttaa...hmmm...Homma ei käy kädenkäänteessä, vaan täytyypi hieman ensin testailla...

P.S. Yllä olevan tekstin jälkeen pohja on vaihtunut jo moneen kertaan :) Tämä nykyinen vaikuttaa aika harmooniselta. Vaikka kuva kaunis onkin, se täytyy jossakin vaiheessa vaihtaa (tätä pohjaa on lupa muokkailla).

Rauhaniemen vieraat lienevät panneet merkille uuden sivupohjan, Photobucket kun nimittäin laittoi blogini täysin sekaisin. En viitsinyt ryhyä jälleen käymään heidän supportinsa kanssa kirjeenvaihtoa jo siksikin, ettei itselläni kyseistä sivupohjaa edes ollut, kuten he väittivät. Siksi vaihdoin vuodatuksen pohjan väliaikaiseksi. Olen tästä marmattanaut vähän siellä sun täällä,  joten nyt lupaan lopettaa tämän sortin kirjoittelun.

Innostuin ottamaan näin jälkikäteen muutaman kuvan Rauhaniemen joulukuusesta. Kameran (HP:n Photosmart M517) pattereista (onneksi ladattavat) vain loppuu virta muutaman kuvan jälkeen. Niin kävi nytkin, vaikka kuvasin vain 16 kuvaa justiinsa ladatuilla pattereilla. Luultavasti siksi niissä on rakeisuutta. Laitan kuitenkin tämän jouluisen otoksen, jonka myötä toivotan kaikille nukkekotiharrastajille

ONNELISTA UUTTA VUOTTA 2010! - HAPPY NEW YEAR 2010!

Doll's House Scenessä on kivoja, jouluaiheisia näpräysjuttuja, joita innostuin kokeilemaan. Sainpa aikaiseksi säilytyslaatikot joulutavaroile, postikorteille ja kuusen palloille. Lisäksi vielä pari paperikassia. Eli tämmöisiä... Tuo hassu "riepu" unohtui eteisen lattialle;  on tuleva keittiön salusiini.  :) Virpin innoittamana yritän kovasti saada keittiöön jonkinlaisia verhoja. Nähtäväksi jää, kuinka asia etenee, ja tuleeko koskaan valmista.

Kuusen palloja pensselöin akryylivärein.

Tytöt villiintyvät salaperäisistä joulukoristelaatikoista.

Mamman käskystä Anna, Ester ja Sofia malttavat sentään poseerata hetken erkkerissä. Anna ei saa silmiään irti himmelistä,

...ja Sofia jatkaa makoisia päiväuniaan.

Kun mamman silmä vältti, Anna kiipesi tuolille - josko sittenkin ylettyisi...

Tuunasin lisää aikaisemmin tekemääni turhan "jykevää" joulukuusta. Haluan kuitenkin sen olevan suuri, tuuhea ja kattoon saakka ulottuva, kuten ne lapsuudssanikin olivat -  ja ovat sitä edelleenkin. Joulukuusi on ollut minulle aina hyvin tärkeä ja juhlava asia. Se valitaan suurella huolella, ja sen pitää olla JUSTIINSA parahiksi tuuhea alas saakka ja ulottua kattoon, ja sen koristeluun liittyy niin vanhoja kuin uusiakin perinteitä sekä omasta että mieheni lapsuudesta.

Tässä otos apteekkarin naisväestä ihailemassa kuusta, jonka Eino-renki on tuonut sisälle sulamaan. Lisää kuvia löytyy "Ruokasalista", oikealta.

Christmas tree (boubles later) made by me. You find more pictures by clicking the "Dining room" button on the right.

Innostuin tekemään lisää näitä. Tässä vielä kaikki komeassa rivissä. Nuo tulppaanit ovat valmiita silkkikukkia, joista tein asetelmat; lehdet värkkäsin vihreästä paperinarusta.

More Christmas flowers made by me.

En ole juurikaan aikaisemmin minikukkasia värkännyt - jos ei oteta huomioon ruokasalin palmua. Innostuin Marian ohjeilla kokeilemaan paria joulutähteä, ja tässäpä nämä nyt ovat. Vähän on keskustan helmet suhteessa liian isoja, mutta ei tuo juuri haittaa, kun kokonaisuus kuitenkin pysyi kutakuinkin aisoissa. Leikkasin pari päivää sitten kynteni normaalia lyhyemmiksi, ja voi, miten olinkaan nakkisormi näitä minikukkasia tehdessä!

I made some Christmas flowers according to the directions by Maria.

Kukkakorissa on lisähörhelönä kuusen naavaa (ei näy juurikaan kuvassa) sekä "oksina" heinän siemeniä. Tuo punainen joulutäti näyttää kuvassa vähän hassulta valaistuksesta johtuen. Valkoisen kuvaus onnistui siinä suhteessa paremmin.

Anjalta, Annalta, sain tällaisen tunnustuksen              ...ja Annevelta tällaisen.

Sain myös Klaavalta huomionosoituksen, mutta en saanut hänen blogiaan jostakin syystä auki. Tuhannet kiitokset teille kaikille!!! Tällaiset lämmittävät aina mieltä!

Olen joskus aikaisemmin vastaillut vastaavanlaisiin kysymyksiin täällä, joten en nyt tällä kertaa toista itseäni :). Täällä on myös hirveän paljon taitavia ja innostavia osaajia. Siksi annan nämä tunnustukset tällä kertaa teille kaikille.

Kun Kurjenpolven Vaili taannoin vieraili Rauhaniemessä, vanha ruustinna, Rosa, ihasteli ikihyviksi vieraansa kaunista hartiahuivia. Kurjenpolveen kantautui jossakin vaiheessa tieto, että huivin mallia oli täällä kovasti yritetty jäljentää, mutta huonoin tuloksin. Toivo oli sen suhteen heitetty. Yllätys olikin sitten mitä melkoinen, kun posti toi kesällä Rauhaniemeen pienen paketin, jossa oli aivan ihastuttava, luonnonvalkoinen shaali, pehmoinen kuin pumpuli. Voitte uskoa, että ruustinna otti lahjan onnellisena vastaan. Tämä pieni, ihanainen hartiahuivi todistaa jälleen kerran Kurjenpolven Virpin taitavista virkkaus- ja kutomistaidoista. Lähetin Virpille kesällä heti kiitos-viestin, mutta vielä tässä - nyt, kun sain tämän tänne blogiini esille - haluan itseni ja koko Tigerin perheen puolesta kiitää sinua, Virpi, iki-ihanasta yllätyksestä!

Lahja Vaililta tässä. Kovin on ruustinna viluisen oloinen. Onneksi villashaali lämmittää. Helmoissa näyttää pyörivän samanlainen skotlanninterrieri, kuin meillä itsellämmekin on tällä hetkellä.

Pälvikaljuisuuteenkin on saatu apua. Vielä pitää kampausta vähän parannella. Sivusta näyttäisi linja olevan hyvä, mutta edestä katsottuna en ole täysin tyytyväinen.

Hei vaan kaikille lukijoille pitkästä aikaa! Viimeisimmästä postauksesta onkin kulunut jo tovi, ja Rauhaniemi on tällä välin saanut olla kuta kuinkin rauhassa. Meillä on nimittäin 1:1-kodissa ollut pienimuotoista remppaa ja huonekaluprojektia, joten aika on mennyt lähinnä niissä merkeissä. Jaloissa pyörii lisäksi 5 kk:n ikäinen hurmaava skotlanninterrierin pentu, joten kiirettä ja menoa kyllä riittää! 

Ihanaa on taas välillä paneutua Rauhaniemen rakenteluun niin, että jotain valmistakin syntyy. Ruokasalin erkkerin olen viimein saanut kuntoon. Kurjenpolven Virpin vastalahjaksi virkkaamat pitsiverhot pääsivät nyt arvoiselleen paikalle. Ne sopivat mielestäni juuri niin täydellisesti erkkerin ikkunoihin, kuin alunperin kuvittelinkin. Kiitos Virpi suurenmoisesta ja ihanasta työstäsi, joka kruunaa ruokasalin menneen ajan tunnelman!!

Olemme asuneet nykyisessä 1:1-kodissamme nyt yli 1,5 vuotta viihtyen erinomaisesti. Muuton yhteydessä koko Rauhaniemi tuli sijoitettua alunperinkin hiukan huonoon paikkaan nimenomaan sähkötöiden kannalta. Niinpä koko talo on ollut pimeänä koko tämän ajan. Nyt tämä - liekö 60-kiloinen - nukketalo on vihdoin siirretty parempaan paikkaan, joten saan alkaa leikitellä taas sähkövalojenkin kanssa.

Jokohan sitä pääsisi vihdoinkin suunnittelemaan Rauhaniemen muidenkin huoneiden sisustusta? Mistähän sitä alkaisi?

Alla kuva erkkeristä semmoisena, kuin se tällä hetkellä on. Katsokaa voita Virpin virkkaamia verhoja!

Tässä lähikuva verhoista.